Bøker av Sven Laakso

Kummasti se vaan isänmaa on musiikkia ja musiikki isänmaata. Sen on oltava, eihän muusikko muuten leipää syö. Ja leipää syömättä ei muusikko elä. Soitinpuukin karvaa eteen isänmaasta ja muusikko itse. Ei mikään vilja kasva vain valolla ilman öistä taikaa. Ei mikään päivä torku kiireissään ilman öisen rauhan ekstaasia. Isosti haudataan säveltäjänero sodan aikaan. Suuri on syntymän tietäjäjuhla, kuiskauksen juhla elämä, ja hautajaiset joiden suru murskaa presidentin. Nälässä kuiskaa musiikki, eikä kukaan oikein tiedä mihin suuret asiat kätkeytyvät tänään.

Maatalon isäntien itsemurha-aalto vaaleanpunaisessa ruumiskistussa Limusiinissa on unohtamista kerrakseenjos on nähnyt, mihin se on matkalla: naapurin pihalla yksikätisiä yksijalkaisia, yksisilmäisiä, yksikorvaisia joulutonttuja. Silti en voi sublimoida lihaani tuosta vain. Raskasmetallipitoisuuteni on liian korkea ihmissyöjien rituaaliin.

Keijujen virastossaei ole valituslautakuntaa. Kujeilijaa ei laki säädä antamaan päätöstä.